Kiitos kaikille vastanneille, olen erittäin iloinen ja kiitollinen siitä, että vapaita vastauksia tuli todella paljon ja olitte jaksaneet kirjoittaa pitkiäkin kuvauksia ja taustoittaa ajatuksianne. Tiivistelmä kyselyn vastauksista on saatettu tiedoksi kaikille kaudella 2025–2026 ohjanneille sekä aikuisten liikunnan tiimille ja seuran hallitukselle.
Kyselyn vastausten yhteenvedossa on nostettu esiin joitain monista antamistanne kommenteista. Olen kursiivilla kirjannut vastauksia ehdotuksiinne, ehdottanut joitain toimenpiteitä sekä kommentoinut omia ajatuksiani ja toimintatapojani. Olen jo ennen tätä kyselyä pohtinut kommunikointia parantavia ja sitä kautta yhteisöllisyyttä lisääviä keinoja, joilla tavoittaa nykyistä monipuolisemmin seuran aikuisjäsenistöä. Tällaisia voisivat olla muun muassa seuran nettisivuilla kuukausittain liikkumista ja hyvinvointia käsittelevä blogi-kirjoitus ja/tai palsta, jossa voi esittää liikkumista ja hyvinvointia ja/tai seuran toimintaa ja käytäntöjä koskevia kysymyksiä, joihin sivustolla annettu vastaus tavoittaa jäsenistöämme laajemmin ja joita jokainen voi lukea halutessaan. Mitä mieltä olet?
Kurkkaa kyselyn yhteenveto kommentointeineen alta. Mikäli sinulla herää ohjaajia, seuraa tai jumppaajia koskevia ideoita, ajatuksia tai toimenpide-ehdotuksia viestinnän, kommunikoinnin ja yhteenkuuluvuuden kehittämiseksi voit kertoa ajatuksistasi sunnuntaihin 21.6. mennessä täällä: https://forms.gle/oXqXavfroTg3mhcB9
Vastaaminen tapahtuu anonyymisti. Kiitos vastauksestasi!
Terkuin, Satu
Ilmapiiri ja kommunikointi tunneilla -kyselyn vastausten yhteenveto:
Seuran aikuisjäsenistöstä kyselyyn vastasi 26,8 %. Suurin osa vastanneista 81,7 % on liikkunut seurassa pidempään kuin kolme vuotta, 1–3 vuotta seurassa liikkuneita vastaajista oli 12,9 % sekä alle vuoden toiminnassa mukana olleita 5,4 %.
Kaudella 2025–2026 viikkotunteja oli tarjolla 25, joista kolme ryhmää (vesijumppa, hydrobic, dance fusion) olivat ryhmiä, joihin vaadittiin ryhmäkohtainen ilmoittautuminen. Vapaasti valittavia ryhmiä viikossa oli tarjolla 22. Näistä kolme oli hybriditunteja, joihin saattoi osallistua joko etänä tai läsnä.
Kerran viikossa tunnille osallistuvia oli vastaajista 46,7 % ja useammalle viikkotunnille osallistui 53,3 %. Suurin osa useammalle viikkotunnille osallistuneista jumppasi kahdesti viikossa. Kolmesti tai useammin viikossa jumppaavia vastaajista oli 21,5 %, joista muutama ilmoitti käyvänsä jopa seitsemällä viikkotunnilla. Pääosa vastaajista 83,9 % käy aina samalla viikkotunnilla ja 16,1 % vaihteli tunteja, joille osallistuivat. Kaikki menneellä kaudella ohjanneet ohjaajat saivat mainintoja kysyttäessä kenen tunnilla/tunneilla käyt. Eniten mainintoja saivat määrällisesti enemmän viikkotunteja ohjaavat. Kommenteissa mainitut nimitiedot olen tässä yhteenvedossa korvannut sanalla ohjaaja.
Yhteenkuuluvuutta tiedusteltaessa 84,9 % vastanneista ilmoitti tuntevansa kuuluvansa joukkoon tunneilla, joilla käy. Jonkin verran yhteenkuuluvuutta koki 11,8 % ja vähän 3,2 %.
”Samoja naamoja, joihin on tutustunut jumpissa vuosien varrella.”
”Hyvä fiilis. Tervehditään toisiamme ja jutellaan smal talkia.”
”Tervehditään toisia jumppareita ja autetaan ja neuvotaan esim. välineiden haussa.”
”Uudempana osallistujana pitkään ilmeisen samana pysyneessä ryhmässä ei ole kovin helppo kokea kuuluvansa joukkoon. Kaikki eivät edes tervehdi, vaikka itse tervehtisi.”
” Vesijumpassa ehtii tutustua joihinkin osallistujiin (sauna, pukuhuone), kevyt liike ja voima ei niinkään enkä koe sitä niin tarpeelliseksikaan.”
Vapaita kommentteja 55. Pääosin kommentit erittäin positiivisia: tervehditään, jutustellaan, hymyillään, tutustutaan, koetaan yhteenkuuluvuutta ”yhteisellä jumppa-asialla” vaikka kaikkia ei tunnetakaan, autetaan, neuvotaan. Siltikin muiden huomioonottamista, eritoten itselle vieraampien osalta voinee jokainen meistä yrittää parantaa.
Tuntien ilmapiiriä 94,6 % kuvaillee vaihtoehdolla mukava/yhteisöllinen. Neutraaliksi ilmapiirin kokee 5,4 % vastanneista.
”Jokainen tekee omaa suoritusta mutta kuitenkin ollaan tekemässä jotain yhteistä ja samaa yhtä aikaa.”
”Leppoisuus ja huumori tärkeitä tunnelman muodostajia.”
” Todella lempeä, paineeton, mutkaton, rento, mukava.”
Vapaita kommentteja 38, kaikki esimerkkikommentteja vastaavia.
Vuorovaikutus tunnilla arvioidaan 91,4 % osalta avoimeksi ja toimivaksi. Loput 8,6 % arvioivat vuorovaikutuksen tunneilla kohtuulliseksi.
” Ilmapiiri on siten salliva, että voi kommunikoida tuntemattomankin osallistujan tai ohjaajan kanssa.”
”Kunnioittavaa ja muita huomioivaa. Opettajan taholta kannustavaa.”
”Aikaisemmin oli välittömämpää pienemmässä tilassa. Nykyinen on suuri ja kaikuisa.”
”Ihan riittävää. En kaipaa mitään erityistä muuta: tulen tunneille treenin takia työpäivän jälkeen – saan töissäni kommunikoida ihan tarpeeksi.”
”Tavallaan minimaalista, mutta hyvällä tavalla. Tuntuu, että muille voi tarvittaessa puhua, mutta ei ole pakko lähestyä ketään. Jokaisella on oma fyysinen tila, vaikka liikkeet tehdään yhdessä.”
Vapaita kommentteja 30. On hyvä huomioida, että joku kaipaa enemmän ja joku vähemmän vuorovaikutusta. Kaikuvassa tilassa voi kokeilla viestiä puhetta enemmän elein ja ilmein. Samoin, jos huomaa että joku ei ole juttutuulella, hymy ja nyökkäys tervehdykseksi saattaa riittää. Ja jos taas itsellä ja ystävällä on paljon asiaa, on hyvä muistaa huomioida muut ja jättää enimmät kahdenkeskiset kuulumisten vaihdot treenin jälkeen.
Viestintä tunneilla on ohjaajavetoista eikä 93,5 % kaipaa tähän muutosta. Osallistavampaa kommunikointia toivoi 6,5 % vastanneista.
”Voisi välillä kommentoida jotain yleistä tai liikkeistä, mutta salin kuuluvuus on liian kaikuisa.”
”Ehkä keskustelua vielä enemmän jumppatuntien sisällöstä. Jumpparit itsekin voisivat olla aktiivisempia tuomaan esille kysymyksiä ja näkemyksiä.”
Vapaita kommentteja 10. Huonon kuuluvuuden tiloissa voi harkita esim. pukuhuonetilojen, missä kuuluvuus parempi käyttöä viestinnässä. Toki tämä ei spontaanissa kommentoinnissa ole mahdollista.
Toiveita ja palautteita tunneista voi esittää muun muassa seuraavasti: Ohjaajalle ja/tai salikummeille ennen tai jälkeen tunnin, kirjata toiveita palautevihkoon (Sadun tunneilla), lähettää palautetta seuralle sähköpostitse, vastata jäsenkyselyyn. Koetko, että sinulla on mahdollisuus tulla kuulluksi ja ilmaista mielipiteesi? Vastanneista 97,8 % koki, että on mahdollisuus tulla kuulluksi ja ilmaista oma mielipide 2,2 % mielestä kuulluksi tuleminen tai mielipiteen ilmaiseminen ei toteudu.
”Palautevihko kuulostaa hyvältä. Tai muu anonyymi tapa.”
”Toiveiden esittäminen on kyllä mahdollista, mutta se ei, miksi jokin toive ei toteudu tai ei voi toteutua.”
Vapaita vastauksia 2. Pyrin aina vastaamaan tiedusteluihin ja palautteisiin. Jos en heti osaa vastata, pyrin selvittämään ja palamaan asiaan. Kannattaa kysyä ohjaajalta uudestaan, mikäli vastaus jää uupumaan tai toive toteutumatta, itselläni ainakin muistikapasiteetti on rajallinen. Myös palautevihkoon kirjaan vastauksen. Seuran nettisivuilla on myös mahdollisuus jättää palautelomakkeen kautta viestiä anonyymisti. Mikäli toivoo vastauksen, täytyy yhteystieto jättää. Lomake on ollut pois käytöstä, mutta nyt tämä palautemahdollisuus on jälleen avattu.
Mitkä asiat kommunikaation ja ilmapiirin osalta mielestäsi toimivat tunneilla hyvin? Löytyykö kehitettävää?
”Tiedonvälitys on jouhevaa ja asiallista, mutta aina ystävällistä. Pidän siitä, miten ohjaaja muistuttaa myös sellaisista asioista kuten, että pitää liikkua päivän tuntemusten mukaan. Välillä kuullaan kuulumisia yms. ryhmän “omia juttuja”. Eli laidasta laitaan tosi luontevasti. Se luo sellaista “meidän ryhmä” -henkeä.”
”Muutaman kerran olen ollut oven takana eikä tunnin peruuntuminen ole tavoittanut meitä.””
”Tunnit ovat selkeitä, tehokkaita ja turvallisia. Erilaisuus sekä rajoitteisuus huomioidaan kiitettävästi. Positiivinen ilmapiiri lisää iloa, yhteenkuuluvuuden tunnetta, sitoutumista, luottamusta ja hyvinvointia.”
”Kehitettävä? …vaikea löytää. Isoissa saleissa akustiikka haittaa, mutta ei liity ohjaajaan!””
Olen aina ihaillut selkeyttä ohjauksessa, tarkasti ja kansantajuisesti kerrottu miten uusikin liike tulisi tehdä, missä sen pitäisi “tuntua”.”
”Jumppaajat eivät juuri sano mitään ohjaajalle jumpan aikana tunneilla, joilla käyn. Olen valinnut saman kommunikaatiotavan. Joskus voisi olla hyvä kysyä esim. juuri tehtävistä liikkeistä tarkemmin tai muuten vain ähistä jotain vastaukseksi.”
”Ohjaajat selkeäsanaisia, ison salin kaikuvuus joskus haittaa kuuluvuutta, tärkeetä ettei puhu liian nopeesti.”
Avoimia kommentteja 54. Akustisesti huonoista tiloista olemme useasti antaneet palautetta tilojen vuokraajille, mutta he eivät ole kokeneet esim. lisäakustiikkalevyjen asentamista tarpeelliseksi. Uusi MyClub järjestelmä on mahdollistanut paremman ja ajantasaisemman tiedottamisen. Silti yllättäviä salivuoroperuutuksia tai ohjaajan sairastumisia sattuu valitettavasti silloin tällöin, pyrimme minimoimaan tällaiset tilanteet. Ja toki ohjaajana iloitsen, kun minulle kysymykseen vastataan, vaikkakin vain ”ähisten ja puhisten.” 😊
Toivoisitko ilmapiirin ja kommunikoinnin osalta ohjaajalta ja/tai muilta osallistujilta jotain toimenpiteitä enemmän? Tai haluaisitko itse jotenkin muuttaa omaa toimintaasi ryhmässä?
Vapaamuotoisia vastauksia 42.
”Olen tyytyväinen osallistuja, en kaipaa uusia toimenpiteitä. Olen tyytyväinen nykyiseen. Kaikki hyvin tällä hetkellä. Varmasti voisin olla itsekin aktiivisempi.”
Suurin osa vastauksista oli yllä olevan tyyppisiä.
”Ohjaaja voisi välillä kysyä sopiiko, että hän tulee viereen opastamaan, jos jotkut eivät huomaa tekevänsä jonkin liikkeen väärin vielä sen jälkeen, kun hän on jo pyytänyt korjaamaan asentoa jonkin liikkeen kohdalla.”
Pyrin opastamaan vierestä tarvittaessa. Aina se ei kuitenkaan eritoten liikkuvammilla tunneilla ryhmäliikunnassa ole mahdollista, ilman että muun ryhmän ohjaaminen kärsii. Ohjaajan on oltava myös ”tuntosarvet” ylhäällä, osa toivoo henkilökohtaista opastusta ja osa taas ei missään tapauksessa halua ”joutua silmätikuksi.”
”Kaikkien tervehtiminen. Ei nenän vartta pitkin katsomista tai huomauttelua toisen tavasta tehdä asioita. Toivoisin ohjaajan auttavan sellaisen ilmapiirin luomisessa, jossa painotettaisiin enemmän liikkumisen iloa ja riemua kuin täydellisen suoriutumisen tavoittelua.”
“On harmillista, jos tunnilta on jäänyt negatiivinen kokemus. Tervehtimiseen ja toisten huomioimiseen meistä jokainen voi vaikuttaa omalla muita huomioivalla toiminnallaan. Ohjaajilla on pyrkimys opastaa liikkeet mahdollisimman oikealla tekniikalla tehdyksi, toivottavasti tällainen opastus ei ole luonut edellä mainittua tunnetta. Liikkumisen ilo on tärkeää ja se usein tekee liikkumisesta mukavampaa. Kannattaa kuitenkin muistaa myös se, että liikkuminen on pääsääntöisesti hyödyllistä, vaikka se ei aina kivaa olisikaan.”
Pidän ohjaajan tyylistä ohjata tekemään liikkeet oikein, joskin tunnollisen suorittajan näkökulmasta ei tule oltua koskaan tyytyväinen omaan suoritukseen, osin siitä syystä, että ohjaaja antaa oikein tekemisen ohjeita ihan koko ajan. Toisaalta joillain rankoillakin treeneillä joku toinen ohjaaja ei ohjaa mitenkään tekemään liikkeitä oikein ja tämä voi olla keholle haitallista, kun tahti on kova.
”Omaan suoritukseen kannattaa keskittyä ja olla tyytyväinen siitä, että on liikkumassa. Ryhmäliikunnassa jumppaajia on paljon ja välillä ohjeita tulee toistettua. Kaikkea ohjaajan ohjeistusta ei tarvitse aina jokaisen huomioida. On tietenkin tärkeää, että varsinkin vaativammat liikkeet tehdään teknisesti turvallisesti. On kuitenkin hyvä muistaa, että usein ei ole vain yhtä ja ainoaa tapaa tehdä ”oikein” vaan monenlaisilla tyyleillä pääsee hyvään lopputulokseen.”
Minusta on tärkeää, että saa olla myös “vain osallistuja”. Meistä osalle sosiaalisuus tai muiden puheenaiheeksi nostaminen tai muiden edessä puhuminen voi olla stressaavaa. Jumpan pitää olla mukava paikka kaikille. Siksi etäilymahdollisuus on myös todella tärkeä.
Hybridituntien (lähi/etäosallistumismahdollisuus) järjestämisessä omat ”lisämausteensa” tuntien toimivuuden ja kommunikoinnin kannalta. Hienoa kuulla, että etäilymahdollisuutta arvostetaan, vastaavia palautteita oli muitakin.
Haluatko kertoa edellisten kysymysten lisäksi vielä jotain liittyen kommunikointiin ja/tai ilmapiiriin tunneilla?
Vapaamuotoisia vastauksia 23.
Myös musiikilla on keskeinen merkitys hyvän tunnelman luomisessa. Tanssiessa tulee liikkuneeksi kuin huomaamattaan.
Kiitos, mukava ilmapiiri auttaa jaksamaan ja huumori keventää yllättäviä tilanteita.
Kiitos siitä, että jokainen saa olla sellainen kuin on.
Oli mukava huomata, että musiikin merkitys nostettiin esille. Musiikilla totta tosiaan on ryhmäliikuntatunneilla / musiikkiliikuntatunneilla merkittävä vaikutus. Kaikkineen koko kyselyyn vastauksia tuli paljon ja olen aktiivisuudestanne kiitollinen. Itse olen pyrkinyt ohjaustyössäni toimimaan ja jatkossa pyrin panostamaan toimimiseeni niin, että kaikki tunneille osallistuvat voisivat kokea voivansa olla juuri sellaisia kuin ovat. Niin, että meistä jokainen tulisi tunnilla kuulluksi, nähdyksi, kohdatuksi.