Suomen Voimisteluliiton lasten voimistelun linjaus ohjaa voimistelutoimintaa kohti lapsiystävällisempää valmennuskulttuuria. Linjaus ohjaa koko voimistelun alle 12-vuotiaiden toimintaa ja sen ensisijaisena tavoitteena on vahvistaa lapsen oikeuksien toteutumista voimistelussa.
Lisätietoa linjauksesta täällä.
Kannelmäen Voimistelijat noudattaa linjausta kaikessa lasten toiminnassa.
Kannelmäen Voimistelijoiden lasten voimistelun linjaus
Linjaus vahvistaa lapsen oikeuksien toteutumista voimistelussa
- toimintaa ohjataan kohti lapsilähtöistä ohjauskulttuuria.
- tavoitteena tehdä lasten voimistelusta laadukkaampaa ja lasten hyvinvointia tukevaa toimintaa.
- kaikilla lapsilla on mahdollisuus harrastaa voimistelua. Lapsi nähdään osallistuvana jäsenenä.
- kestävää kehitystä suositaan toiminnassa.
- harjoittelu on turvallista, kustannuksia rajataan, tuetaan voimistelijan harrastuksen jatkamista ja kiinnitetään huomiota kehorauhaan.
Linjaus pitää sisällään kolmenlaisia linjauksia:
- Voimisteluliiton jäsenseuroja velvoittavia toimintalinjauksia
- Suositukset
- Ohjeistukset
Linjaukset koskettavat voimistelun alle 12-vuotiaiden toimintaa sekä antavat suosituksia myös nuorten (13-17v.) harrastamisen toteuttamiseen.
Velvoittavia linjauksia ovat esim. se, että lapsi voi osallistua kansainväliseen toimintaan sinä vuonna kun hän täyttää 10 vuotta. Suositus on kuitenkin, että lapsi osallistuu kv-toimintaan vasta 12 vuotta täytettyään. Tämä on tarkoitus muuttaa 1.1.26 mennessä.
- LAPSEN OIKEUDET LINJAUKSEN PERUSTANA
- velvoittaa kaikkia seuran toiminnassa mukana olevia
- aikuisilla on vastuu
- turvataan harjoitusilmapiiri
- mahdollistetaan lapsen osallisuus
- annetaan lapselle ja nuorelle vaikuttamisen mahdollisuuksia
- aikuisten vastuulla on kokonaiskustannukset
- arvot muodostavat perustan lapsen harrastamiselle
2. LASTEN VOIMISTELUN LINJAUKSEN PÄÄKOHDAT
- lapsilähtöinen ohjaus
- turvallinen ilmapiiri ja toimintaympäristö
- osallisuuden ja vaikuttamisen mahdollisuuksien tarjoamista
- edistämme lapsen liikunnan iloa ja vahvistamme pitkän aikavälin kehittymistä (liikkuvaksi ihmiseksi kasvaminen).
- mahdollistamme monipuolisen ja leikkisän lasten liikuntakulttuurin.
- lapsen hyvinvointi ja terveys tulee aina olla kilpailumenestystä tärkeämpää.
INNOSTUS, LAATU ja ONNISTUMISET YHDESSÄ ovat keskiössä!
3. SUKUPUOLINEUTRAALI TOIMINTA
- ei puhuta tytöistä ja pojista, lapsia kutsutaan omilla etunimillään
- voidaan puhua ryhmästä: hei, voimistelijat- tyyliin tai ryhmän nimellä: tervetuloa voimistelukouluun tänään!
- jokaisella on oikeus olla oma itsensä
4. TURVALLISUUS JA VASTUU
– lapsilla on oikeus turvalliseen harrastusympäristöön ilman painostusta, syrjintää, häirintää tai väkivaltaa (fyysinen sekä henkinen väkivalta).
– lapsilla on oikeus kasvu- ja kehorauhaan
– liikkuvuusharjoittelu tulee olla turvallista ja asennoissa painaminen on kiellettyä. Valmentajalla on toki velvollisuus korjata asentoja, tällöin puhutaan avustamisesta.
– alle 3v. toimintaan suositellaan vain Perhegym- tunteja.
– jokaisella lapsiryhmällä tulee olla yksi täysi-ikäinen vastuuohjaaja, joka on kouluttautunut sekä liiton peruskoulutukset (Startti sekä Voimistelukoulu) että myös Olympiakomitean vastuullisen valmentajan verkkokurssin ja Et ole yksin verkkokurssin.
5. OSALLISUUS
– lapsilla on oikeus osallistua omista lähtökohdistaan.
– tarkoitus on vahvistaa lapsen kaverisuhteita sekä toimintaa sosiaalisissa tilanteissa. Kavo on hyvä oppimisympäristö.
– arkeen kuuluu myös pettymyksien sietäminen, harjoituksissa autetaan lasta käsittelemään myös pettymyksien tuomia tunteita.
-lapsia voidaan vaatia kunnioittavaa käytöstä toisiaan kohtaan sekä ohjaajat auttavat lapsia harjoittelemaan hyviä käytöstapoja. Tarvittaessa tätä asiaa käsitellään myös lapsen vanhempien kanssa yhdessä keskustellen.
– lapsilla on oikeus ilmaista omia mielipiteitään, osallistua suunnitteluun ja toiveita tulisi kuulla ja toteuttaa mahdollisuuksien mukaan. Pienet lapset voivat ilmaista mielipiteensä peukaloäänestyksellä tai piirtämällä.
– lapselta tulee kysyä onko hän valmis harjoittelemaan useamman kerran viikossa, kilpailla tai esiintyä.
-kaikilla lapsilla tulee olla mahdollisuus myös harrastamiseen matalan kynnyksen kursseihin (lyhytkestoista) tai mikäli perheen taloudellinen tilanne on heikko. Seura auttaa osamaksujärjestelyin tai osoittaa vanhemmille tahot, joista perheet voivat hakea avustusta lapsen harrastamiseen.
6. LAPSEN KASVU JA KEHITYS SEKÄ RYHMIEN KOKOONPANOJEN MUODOSTAMINEN
– lasten kypsyys voi vaihdella jopa samana vuonna syntyneiden kesken. Lapsilla voi olla isoja eroja kasvun välillä (fyysinen, sosiaalinen, kognitiivinen, emotionaalinen kasvu). Tämä saattaa aiheuttaa haastetta ohjaukseen ja ryhmän yhteisiin tavoitteisiin.
-osaava ohjaaja eriyttää opetusta ja antaa erilaisia vaihtoehtoja liikesuorituksiin. Jokainen osallistuu oppimiseen omista lähtökohdistaan.
-lapsen kehoa ei tule kommentoida, ravintokasvatuksessa tulee olla sensitiivinen ja hyödynnettävä asiantuntijoita. Lapsella on oikeus lepoon ja leikkiin sekä riittävään ravintoon ja uneen. Näistä asioista ohjaaja keskustelee rakentavasti tarvittaessa lapsen/ nuoren vanhempien kanssa.
-ohjaajan vastuulla on kiinnittää huomiota kasvavan lapsen hyvinvointiin.
– alle 7v. toiminnassa harjoittelun pääpaino on monipuolisten perusliikuntataitojen harjoittelussa. Leikki on kiinteä osa harjoittelua.
-7-9v. harjoitteluun lisätään fyysisiä ominaisuuksia, jotta jokaisella lapsella on riittävä liiketaitojen pohja lajitaitojen harjoittelulle ja kehittämiselle. Leikki on olennainen osa harjoittelua.
– yli 10v. ohjauksessa tulee huomioida aktiivisuustaso perustaitojen varmistamisessa sekä teknisen pohjan rakentamisessa.
– kaikissa ikäryhmissä kannustetaan lapsia monipuoliseen ja monilajiseen liikkumiseen ja ulkoiluun seuratoiminnan ulkopuolella.
7. PALAUTTEEN ANTAMISESTA ja TUNNETAIDOISTA VINKKEJÄ
-etsi positiivista palautetta ja korjaa virheet konkreettisesti, muista kertoa miten liike korjataan.
-palaute kohdistetaan aina toimintaan, ei lapsen persoonaan.
-huomioi lasten vahvuudet, opettele tietoinen kehuminen
-kerro yksi asia kerrallaan keskittymistä lisätäksesi
-kannusta lasta ajattelemaan itse, sanoita lapsen tunteita
-huomioi kaikki ryhmäsi lapset
-muuta suunnitelmaa kun huomaat, ettei lapset jaksa keskittyä
8. LASTEN VOIMISTELUSSA HUOMIOIDAAN SEURAAVAT ASIAT:
– tehdään yhdessä pelisäännöt, kirjataan ne positiivisessa muodossa
– vältetään toiminnassa odotus- ja jonotustilanteita.
-suositaan kiertoharjoittelua, pari-ja ryhmäharjoittelua,
– lapset saavat leikkiä ja oppia leikin kautta voimistelua
– jokaisella lapsella on oikeus pelottomaan harjoitteluun, ei toivottuun käytökseen tuleekin aina puuttua.